Elämme – jo koronaviruksestakin johtuen – muutosaikaa. Näin keväällä luonto muuttuu päivittäin kesän edistyessä. Jotain on tekeillä, vaikka me emme aina kaikkia luonnon muutoksia huomaisi. Silti voimme kuulla, miten esimerkiksi virtaavan veden ääni on kuin luonnon sinfoniaa.

Jotain on tekeillä myös pääsiäisen jälkeen. Ylösnousemuksen ja uuden elämän ihme ei ollut vain jokin yksittäinen tapahtuma vaan se johtaa tähän päivään saakka. Se ei johda vain lohduksi surun keskelle hautajaisiin vaan siihen iloon, joka on Jumalan läsnäoloa tässä ja nyt Pyhän Hengen kautta.

Pääsiäisen jälkeen koittavat helatorstai ja helluntai. Yhtä lailla ne kertovat ylösnousemuksen ja Pyhän Hengen vuodattamisen ihmeestä. Jumalan todellisuus murtautui ihmisen maailmaan Jeesuksessa. Edelleen tuo tapahtuu Pyhässä Hengessä. Vaikka usein voi tuntua, että Jumala ei kuule rukouksiamme, niin kuitenkin Jeesus sanoo: ’Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan’ (Matt.7:7). Jumala on löydettävissä eikä hän ole lukittautunut äänieristetyn oven taakse. Hän kuulee rukouksemme. Siksi jotain on tekeillä juuri nyt: Jumala on kanssamme, vaikka me emme häntä huomaisi.
 
Teemu Leino
vs. kappalainen
Jalasjärven kappeliseurakunta / Kurikan seurakunta

”Ylistää mä tahdon nimeäsi, Jeesus, siinä synneistäni vapautus on. Kaikki nimet muut ne haalistuu, mutta nimi Jeesus vain kirkastuu, se elää valossa taivaan ihanuuden, se on ainut laulu kodissa kirkkauden. Kallein Jeesus, nimi kallein Jeesus, nimessäsi Jeesus elämä mulla on.”

Näin ylistää Herraa tuntemattomaksi jäänyt lauluntekijä. Joskus kiitos ja ylistys puhkeaa huulillemme helposti, kuin itsestään. Näin silloin, kun koemme, että rukouksemme on kuultu. Olemme saattaneet parantua sairaudesta tai jokin mieltä painanut asia on ratkennut onnellisesti. Kiitosvirsi puhkeaa koettelemuksen jälkeen.

Jeesus kohtasi matkallaan kymmenen spitaalista, jotka huutamalla pyysivät: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Siihen rukoukseen on monen helppo yhtyä sairauden tai muun koettelemuksen kohdatessa. Se huuto sisältää paljon. Se on konstailematon rukous. Monen sydämen syvin toivomus on, että Jeesus armahtaisi.
”Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: Menkää ja näyttäkää itsenne papeille. Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen.”
Ja tämä onnellinen mies sai paranemisen lisäksi  kuulla Jeesuksen sanat: ”Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.”
Kyllä muutkin tekivät, niin kuin Jeesus oli käskenyt. He menivät näyttämään itsensä papeille, joiden piti todeta heidät terveiksi. Mutta Jeesus kaipasi heitä. Hän kysyi, missä ne yhdeksän muuta ovat. ”Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?”

Myös tänään Jeesus kaipaa ihmisiä, jotka hän on armahtanut. Kysyykö hän nytkin, missä ne yhdeksän muuta ovat? Ristinkuolemallaan hän on armahtanut meidät apua tarvitsevat syntiset ihmiset.  Hän haluaa antaa uskon lahjan. Hän on lahjoittanut meille anteeksiannon ja ikuisen elämän hänen luonaan. On syytä kiittää! Annetaan kiitoksen kaikua niin kuin efesolaiskirjeessä kehotetaan: ”Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.”
Inkeri Koskela

"Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan." Mark. 3: 13-14.

Ensipyhän aiheena ovat nämä apostolit. Sain kerran eräältä hyvältä ystävältä viherkasvin ( ruukkukukan ) jonka nimi on Apostolinmiekka. Se muodostaa lehtensä viuhkamaiseen muotoon ja tarkasti lukien joka viuhkassa on kaksitoista lehteä. Eivät kaikki lehdet ole yhtä voimakkaita ja reheviä, osa hyvinkin pieniä ja nuutuneita. Niin saattoi olla apostolienkin kohdalla.

Kun apostolinmiekan saa kukkimaan, niin sitä jääkin sitten aivan sanattomaksi. Kukka on todella kaunis ja herkkä, mutta kestää vain vähän aikaa. Tuli mieleeni, että niin hetkellistäkö on meidän uskommekin ?

Ajattelisin näin, että harva meistä pystyy apostolien lailla saarnaamaan ja uskoa julistamaan. Kuuntelemaan pystymme kuitenkin kaikki. Näin kesällä on lukematon määrä erilaisia hengellisiä tilaisuuksia ja juhlatapahtumia. Kuinka suurta sielun ravintoa saammekaan istuessamme jossain seurapenkissä vapaan taivaan alla ja tuhansien muiden kanssa laulaa  kauniita virsiämme, tai hengellisiä lauluja.

On suuri ilo olla myös pienessä ryhmässä kesämökillä, tai iltanuotiolla ja kuunnella sitä jolla on Jumalan sana hallussaan. Apostolienkin tarkoitus oli saada kanssaihmiset kuuntelemaan ja uskomaan ja vielä herkistymäänkin sille ainoalle ja oikealle asialle mitä vain Jumalan sana on.

Apostolinsa maailmaan, lähetti Kristus saarnaamaan,
nimeensä kansat kastamaan ja seuraajikseen saattamaan.
Virsi 418 :1

Kaija Ala-risku