Elämme – jo koronaviruksestakin johtuen – muutosaikaa. Näin keväällä luonto muuttuu päivittäin kesän edistyessä. Jotain on tekeillä, vaikka me emme aina kaikkia luonnon muutoksia huomaisi. Silti voimme kuulla, miten esimerkiksi virtaavan veden ääni on kuin luonnon sinfoniaa.

Jotain on tekeillä myös pääsiäisen jälkeen. Ylösnousemuksen ja uuden elämän ihme ei ollut vain jokin yksittäinen tapahtuma vaan se johtaa tähän päivään saakka. Se ei johda vain lohduksi surun keskelle hautajaisiin vaan siihen iloon, joka on Jumalan läsnäoloa tässä ja nyt Pyhän Hengen kautta.

Pääsiäisen jälkeen koittavat helatorstai ja helluntai. Yhtä lailla ne kertovat ylösnousemuksen ja Pyhän Hengen vuodattamisen ihmeestä. Jumalan todellisuus murtautui ihmisen maailmaan Jeesuksessa. Edelleen tuo tapahtuu Pyhässä Hengessä. Vaikka usein voi tuntua, että Jumala ei kuule rukouksiamme, niin kuitenkin Jeesus sanoo: ’Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan’ (Matt.7:7). Jumala on löydettävissä eikä hän ole lukittautunut äänieristetyn oven taakse. Hän kuulee rukouksemme. Siksi jotain on tekeillä juuri nyt: Jumala on kanssamme, vaikka me emme häntä huomaisi.
 
Teemu Leino
vs. kappalainen
Jalasjärven kappeliseurakunta / Kurikan seurakunta

Olemme jokainen tehneet jonkinlaisen koti- tai ulkomaan matkan. Suunnittelemme hyvin tarkasti matkan päämäärän ja sen missä haluamme käydä tai mitä haluamme nähdä. Pakkaamme tarvittavat tavarat ja yleensä pakkaamme liikaa.

Lähtiessämme matkalle taivaan kotiin me emme tarvitse mukaan mitään. Meille on siellä odottamassa täysihoito ja kaikki tarvittava. Jeesus sanoo Raamatussa myös selkeän matkaohjeen tai reitin, miten me pääsemme perille. ” Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”

Taivaan kansalaisuuden jäsenenä meillä on koko elinikäinen passi voimassa. Emme tarvitse viisumeita tai muita matka-asiakirjoja. Meille riittää kaste. Kirkon jäsenyys ei ole meille kuitenkaan yhtä myötäsyntyistä kuin kansalaisuus. Kirkon jäseneksi tullaan kasteessa. Sen valinnan ovat useimmiten vanhempamme tehneet puolestamme. He ovat liittäneet meidät siihen yhteisöön, johon itse ovat halunneet sitoutua. Sellainen kuuluu vanhempien vastuuseen ja huolenpitoon. Kutsumme sitä rakkaudeksi: lapsi saa samat oikeudet kuin heidän vanhempansakin. Kasteen myötä saamme kansalaisoikeudet Jumalan valtakuntaan ja voimme oppia uskon äidinkielen.

Olemme siis ainakin kahden maan kansalaisia: sen, mitä lukee passissamme ja sen, mitä lukee kastetodistuksessamme. Kummankin kansalaisuuden suhteen joku toinen on useimmiten tehnyt päätöksen kuulumisestamme ennen meitä. Tämän päätöksen takana on halu tarjota meille kaikille turvallinen yhteisö. Siis koti.

Jos haluamme uudistaa passimme voimassaoloa, niin voimme mennä messuun ja osallistua ehtoolliselle, joka uudistaa ja vahvistaa osallisuuttamme taivaan kansalaisena. Uudistaminen ei ole tarpeellista Jumalalle, koska Hän tietää kansalaisuutemme, mutta meille itsellemme, se on hyvä muistutus jäsenyydestämme ja passimme voimassaolosta.

– Maisa Ala-Luopa