Juuri näinä päivinä sosiaalisessa mediassa jaetaan kuvia kukista, pensaista, puista ja toinen toistaan kauniimmista maisemista. Ihmiset haluavat jakaa toisilleen kauneutta, iloa ja luonnon rauhaa. Luonto pursuaa elämää ja me ihastelemme sen vihreyttä ja luonnon kauneutta. Nautimme lämmöstä ja kesästä, joka vihdoin tuli! Pitkä ja rajoitettu elämä kevään aikana alkoi jo tuntua ankealta. Nyt kesän myötä puhaltavat uudet, vähän vapaammat tuulet! Saamme olla iloisia ja kiitollisia Luojallemme kauniista maastamme; juuri Hänen kättensä töitä me saamme katsella.

Elämää pursuaa myös nuorissa. Rippikoulua pidetään seurakunnassamme suurelta osin etänä tänä kesänä. Istumme sekä ohjaajat että nuoret tietokoneittemme ääressä ja kommunikoimme sen kautta. Alun hämmennyksen jälkeen voimme todeta, että onnistuu se näinkin; olemme kristinuskon ydinasioitten äärellä intensiivisesti. Vapaa-aikaakin jää kesästä nauttimiseen. Nuoret ovat osallistuneet etärippikouluun aktiivisesti. Jokainen heistä on yksilö, erilainen kuin muut. Jokainen on ainutlaatuinen ja tärkeä. He ovat rakkaita, paitsi perheenjäsenilleen, myös Taivaan Isälle. Niin kuin jokainen ihminen. Myös jokaisessa ihmisessä voimme katsella Jumalan kätten töitä. Erityisesti saamme olla kiitollisia ja iloita jokaisesta lapsesta ja nuoresta.

Ihmisen tehtävänä on suojella ja varjella elämää, ei vain luonnossa, vaan myös toisissa ihmisissä, ja juuri nyt erityisesti lapsissa ja nuorissa. Kaikessa elävässä näkyy Jumalan käden jälki.
Rukous: Jeesus Kristus, elämän lähde. Sytytä meissä rakkaus koko luomakuntaa kohtaan. Auta meitä kunnioittamaan ja varjelemaan elämää kaikessa, mitä teemme.
 
Aija Niemelä
aluekappalainen

Kurikan alueseurakunta

”Jumala on vain kirkon huijausta alistaa ihmisiä! Vaadin ihmetekoja, jotta voisin uskoa Jumalaan! Minä vaadin viisautta, tieteellistä totuutta, että voisin uskoa Jumalaan!”  Paavali kirjoittaa kirjeessään korinttilaisille, että juutalaiset vaativat ihmetekoja ja kreikkalaiset taas etsivät viisautta. Tältä osin ei maailma siis paljon ole muuttunut kahdessa vuosituhannessa. Paavali jatkaa: ”Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.” 

Moni hylkää Jumalan omien ennakkoluulojensa takia tai siksi, että ajattelee jumalauskon olevan vanhanaikaista tai ettei Jumala vastaa omia odotuksia siitä millainen Jumalan tulisi olla. Syitä ja selityksiä löytyy monia Jumalan hyllytykselle ja syrjään laittamiselle.

Miten voisin löytää Jumalan, jos en saa nähdäkseni ihmetekoja tai tiedekään ei pysty todistamaan Jumalan olemassaoloa ja uskon kirkonkin huijaavan vallanhimossaan? Vinkkini on, etsi Jumalaa Raamatusta. Perehtyessäsi Uuden Testamentin sanomaan Jeesuksesta Kristuksesta, Jumala lahjoittaa Jeesuksen Kristuksen tuntemisen. Joku saattaa nyt tähän sanoa, että Raamattu on paksu, tylsä ja vaikeaselkoinekin luettavaksi. Totta, toisinpaikoin. Vähän täytynee nähdä vaivaakin saavuttaakseen jotakin. Lue yksi kirja kerrallaan tai vain luku kerrallaan. Viikoittain on myös mahdollisuus osallistua jumalanpalveluksiin, jossa joka kerta saarnassa avataan ja tulkitaan Raamattua ”tämän päivän kielelle”. Samalla pääset kokemaan todeksi rukouksen ja yhteisöllisyyden kannattelevan voiman. Ai, niin, mutta siinähän kirkko pääsee huijaamaan.

Jeesus sanoi: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” Tähän turvautuen, kun lähtee matkalle etsimään Jumalaa, niin varmasti löytää etsimänsä. Jokainen ajallaan ja omalla tavallaan. Jumala ei hylkää ketään, joka hänen luoksensa tulee.

Rukous: Jumala, Taivaallinen Isä anna minulle rohkeutta kääntyä sinun puoleesi ja halua löytää yhteys sinuun Jeesuksessa Kristuksessa. Aamen.

Annaliisa Liinamaa
Jurvan kappeliseurakunnan
nuorisotyönohjaaja

Elämme paaston aikaa, olemme matkalla kohti pääsiäistä, tapahtumaa jossa meidät vapautettiin synnin kahleista. Paasto merkitsee arkiruuasta paastoamista, mutta Jumalan sanasta me emme voi pitää paastoa vaan tarvitsemme sitä jatkuvasti uskon elämän ylläpitämiseen. Paaston aika kutsuu Jumalan sanan puhutteluun ja hiljentymiseen sekä kärsimyksen seuraamiseen.

Me tiedämme kuinka pieni poika toi Jeesusksen opetuslapsille viisi leipää ja kaksi kalaa. Ja kuinka Jeesus teki ihmeen ja ruokki niillä tuhatpäisen ihmisjoukon. Jeesus siis ruokki vatsastaan nälkäiset, mutta tiedämme, että Jeesus pystyy ruokkimaan myös meidän sydämet elämän leivällä. Kun saamme maistaa tuota elämän leipää, mitä Jeesuksella on tarjottavana, emme jää nälkäisiksi. Raha, omaisuus, valta ja kuuluisuus voivat tuoda ainakin hetkellisesti avun elämään, mutta sisäistä sydämen tyhjyyttä ne eivät voi täyttää. Ne jättävät ihmisen tyhjäksi ja nälkäiseksi. Jeesus tuli maailmaan täyttämään ihmisen hengellisen nälän, sen kaipuun tuntea Jumala ja antamaan heidän syntinsä anteeksi ja antamaan iänkaikkisen elämän. Jeesuksesta saat todellisen sisällön elämääsi ja raamattua lukemalla löydät sitä leipää jonka jälkeen olet kylläinen.

Jeesus haluaa olla elämässämme mukana aivan joka päivä. Hän haluaa antaa kirkkonsa avulla ihmisille yhteyden Juamalaan. Kun evankeliumin  elämän leipää jaetaan pois, se ei koskaan vähene, vaan antaja ja vastaanottaja saavat siitä ravintoa sielujensa iänkaikkiseksi ravinnoksi. Leipä on tarkoitettu murrettavaksi ja jaettavaksi muillekkin. Levitetään siis tuota leipää järjestelmällisesti, pienissä ryhmissä ja niin ettei kukaan jää ilman.

Jos et ole vielä tutkinut Raamattua, tuota ihmellistä kirjaa, nyt on hyvä aika ruveta lukemaan sitä. Raamattu kertoo Jeesuksesta ja Jeesus elää raamatun kautta. Raamattua lukemalla ravitsemme itseämme elävällä sanalla ja löydämme sitä leipää, jonka jälkeen olemme kylläisiä. Raamatusta löytyy elämän leipä, Jeesus Kristus. 

Siunattua pääsiäisen odotusta
Miia Penttilä

Raamatun lukeminen on vaikeaa. Siinä on toki kohtia, joille on helppo nyökytellä ja jotka voi ajatella ymmärtävänsä. Sitten on paljon sellaista, joka tuntuu vähemmän tärkeältä ja on helppoa jopa kokonaan ohittaa omaan ajattelukykyynsä vedoten. Lisäksi on sellaisia kohtia, joita ei ymmärrä alkuunkaan ja jotka tuntuvat jopa aivan vääriltä ja herättävät kysymyksiä siitä, miksi ihmeessä Jumala olisi halunnut pyhään kirjaansa mokomaa sisältöä. Mutta jos pysähtyy rehellisesti pohtimaan sitä, että rakentelee Raamatun teksteistä tällaisia tulkinnallisia karsinoita, huomaa sen olevan vailla perusteltua pohjaa: millä perusteella olisin pätevä sanomaan, mikä pyhäksi uskomassani kirjassa on tärkeämpää kuin mikä tahansa toinen kohta?

Lukemattomat raamatuntutkijat ovat selvitelleet tekstien ajallisia ja sisällöllisiä kerroksia ja olleet vielä lukemattomammista asioista keskenään erimielisiä. Yksiselitteistä apua ei löydy myöskään siitä suunnasta, että alkaisin itse tutkia Raamattua tieteen keinoin. Jos tutkijoista ei ole siihen, miten itse voisin osata suhtautua niin vaikeaan kirjaan yhtään mitenkään?

C.S. Lewis kiinnitti joskus huomionsa siihen, ettei Raamatun tekstejä ole tarkoitettukaan revittäväksi jae jakeelta, heiteltäväksi milloin minkäkin oman ajatuksen tueksi tai toisen vastustukseksi. Raamattu on tarkoitettu tieksi Jeesuksen luo, ja vastaanotettavaksi jollain tapaa kokonaisuutena. Kuinka pääsikin unohtumaan, että Raamattu on paljon enemmän kuin kiehtova historiallinen kirjoituskokoelma tai viisaiden eettisten ohjeiden opas. Kristityt pitävät Raamattua merkittävänä näiden seikkojen sijaan siitä yksinkertaisesta syystä, että Jumala on luvannut puhua siinä. Mitäpä jos voisin antaa itselleni luvan kuunnella tuota puhetta - ihan vain alkamalla lukea?

Kaisa Alaranta

Matteuksen evankeliumin 25. luvun jakeissa 31-46 kirjoitetaan Kristuksen jakamasta viimeisestä tuomiosta. Tuomiota varten kaikki kansat kootaan hänen eteensä ja Ihmisen Poika jakaa ihmislauman kahtia. Oikealle puolelleen hän ottaa ne, jotka tulevat perimään valtakunnan ja vasemmalle puolelleen ne, joita odottaa ikuinen tuli.
Molempia joukkoja Jeesus tuomitsee samalla mittarilla: miten he ovat häntä hädän hetkellä auttaneet.

Molemmissa joukoissa vallitsee hämmennys. Taivasten valtakuntaan menevät ihmettelevät, koska he ovat tehneet Jeesukselle näitä hyviä tekoja, joista heitä nyt palkitaan. Jeesus vastaa heille: "Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle."
Ikuisen kadotuksen tuomion saaneet ihmettelevät syytteitä. Koska he jättivät Jeesuksen näkemään nälkää, janoiseksi, vaille vaatteita tai jättivät käymättä hänen sairasvuoteensa äärellä? Heille Jeesus vastaa: "Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näille vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle."

Raamatunkohta pakottaa miettimään, kummallekko puolelle minä kuulun. Olenko tehnyt lähimmäiselleni sen, mitä hän hädässään tarvitsee vai sivuuttanut avuntarpeet itsekkäästi? Olenko ymmärtänyt, että jättäessäni auttamatta, olen jättänyt auttamatta Jeesusta? Olisinko sivuuttanut Kristuksen hänen pyytäessään ruokaa tai juomaa? Tuomiosunnuntai ravistelee meitä miettimään tekojamme. Tekemisillämme tai tekemättä jättämisillämme on merkitystä.

Virrestä 509

1.
Herra, elämääni
valvo, etten harhaan
vaeltaisi täällä
ohi ihmisten.

2.
Herra, auta aina,
etten ketään paina,
etten toisten taakkaa
suuremmaksi tee.  

3.
Vierelläni kulje,
askeleeni ohjaa,
etten väisty, milloin
kutsut auttamaan.

4.
Sydäntäni ohjaa,
anna minun, Herra,
armossasi kasvaa,
olla ihminen.

Hanne Leino

Päivä kääntyy iltaan. Huolet ja murheet valtaavat mielen ja karkottavat yöunet. Murehtimallako lisään päivieni määrää? Kartutan pankkitilini saldoa? Maallinen omaisuus on häviäväistä. Koi ja ruoste tekevät tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Taivaallinen talletus ei kärsi varkaista, ruosteesta tai inflaatiosta. Hän, joka etsii Jumalan aarteita, on rikas huolimatta siitä, mitä omistaa. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.  Emme voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa. Tärkeintä on ennen kaikkea etsiä Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan. Suurinta on saada oppia tuntemaan Vapahtajansa. Kaikki muu on vähempiarvoista sen rinnalla. Jeesus sanoi: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?”

Mitä Jumalan läsnäolo ja siunaus merkitsevät? Isän läsnäolo on esimakua taivaan ihanuudesta. Jumalan huolenpito ja siunaus eivät tarkoita jatkuvaa iloa ja hyvinvointia, vaan sitä, että huonoinakin aikoina Jumala on lähellä. Maalliset huolet ja murheet menettävät merkityksensä. Kaikkina päivinä Hän varjelee meitä. Jumalan rakkaus kestää kaikissa olosuhteissa. Raamatussa meitä kehotetaan olemaan huolehtimatta jokapäiväisestä leivästä ja huomispäivästä. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Pitäähän Jumala huolen niin taivaan linnuista kuin kedon kukistakin, miksei siis meistäkin.

Jumalan huolenpitoa voi olla vaikea käsittää. Ihminen ei voi sitä suunnitella ja hallita. Me yritämme järjestää elämäämme, mutta Jumalaa emme voi määrätä. Hän voi pitää huolta meistä aivan päinvastaisella tavalla kuin mitä odotamme tai haluaisimme. Meidän ihmisten on usein vaikeaa olla kiitollisia siitä, mitä meillä on. Valitamme ja marisemme siitä, mitä meiltä puuttuu sen sijaan, että kiitäisimme siitä, miten hyvin monet asiamme ovat. Vertailemme itseämme toinen toisiimme ja arvioimme omaisuuden ja aseman perusteella. Loppujen lopuksi kaikki on Jumalan lahjaa. Ilman Häntä emme edes olisi olemassa. Vahvistakoon Hän heikkoa uskoamme niin, että voimme kaikissa tilanteissa turvautua häneen tietäen, että hän tahtoo meille kaikkein parasta nyt ja iankaikkisesti.

Heli Leppälä

Tässä ajassa muistaminen on tärkeää. Olemme juuri viettäneet ystävänpäivää, muistaneet ja muistelleet. Abit valmistautuvat muistamaan opetukset, joita ovat koulutaipaleellaan opiskelleet. Elämässä on tänään muistettava erilaisia asioita tunnuslukuja myöden. Joskus nimet ja jopa kotiosoitteet voivat olla hukassa. Elämämme koostuu myös muistoista, hyvistä sanoista, yhdessä vietetyistä hyvistä hetkistä, toisten kannustatuksesta, onnistumisten hetkistä  jne. Kaikki ei kuitenkaan mene aina niin kuin Strömsössä. On muistoja epäonnistumisista, pahoista sanoista, kiusatuksi tulemisesta ym. Nämä voivat selvittämättöminä katkeroittaa elämäämme. Tämä aika haluaa unohtaa omassa viisaudessaan  Jumalan- kaiken Luojan ja Ylläpitäjän ja siivota pois ristin ja kuitenkin ”Ainoa anteeksantamus, ainoa synnin sovitus ja ainoa tie armohon Jeesuksen risti yksin on.” (VK 299:5)

Pieni poika oli jäänyt kiinni pahasta teosta. Asia oli selvitetty ja pyydetty sekä saatu anteeksi. Asia vaivasi kuitenkin pojan mieltä ja hän kysyi äidiltään vuosi tapahtuman jälkeen kuinka usein äiti muistaa hänen rikkomustaan. Äiti vastasi pojalle että se, mikä on anteeksi annettu, sitä ei enää muisteta. Näin tekee myös Taivaallinen Isämme. Herra ei muista tunnustettuja ja anteeksi saatuja syntejä. ”Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään.” ( Jer.31:31-34)  Jeesus sanoo syntiselle naiselle ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.” ( Luuk. 7:48) Jeesus pyysi Isältään anteeksi ristiinnaulitsijoidensa puolesta ja lupasi, että ristin ryöväsi olisi  hänen kanssaan paratiisissa.

Raamattu kehottaa meitä  muistamaan pyhittää lepopäivän, Antamaan veljelle anteeksi ei seitsemän vaan seitsemänkymmentä kertaa seitemän ja muistamaan  mitä hyvää hyvää Hän on meille tehnyt. Ehtoollista viettäessämme meitä kehoitetaan muistamaan Kristusta. Raamatun mukaan mekin saamme tuhlaajapojan lailla palata Isän syliin. Siionin Kanteleen laulussa 307 on sanat ”Jeesuksen kuolema, kasteeni kallis,  niissä on syntinen taivaaseen valmis.” Yksin armo riittä.

”Herra, sinä olet laupias, MUISTA minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi. Älä muista nuoruuteni syntejä, älä pahoja tekojani. Sinä, joka olet uskollinen ja hyvä, älä unohda minua.” (Ps. 25:6-7) Jos unohdan sinut, Herra, älä sinä unohda minua.

– Raija Haavisto

Uuden vuoden koittaessa monet lehdet pursuavat ohjeita, kuinka on taas aika tehdä elämäntaparemontti. On laihdutusvinkkejä, terveellisemmän elämäntavan vinkkejä ja ohjeita kuntoiluun. Nämä kun kaikki omaksuu, niin on varmasti elämänsä kunnossa.

Kevät onkin monilla ihmisillä myös masennuksen aikaa. Näiden monien paineiden keskellä itsensä tuntee helposti riittämättömäksi ja epäonnistuneeksi. Maailma ei piittaa epäonnistujista vaan varmasti löytyy joku, joka onnistui paremmin ja loistaa kauniimmin.

Raamattu kertoo meille toisenlaista viestiä.

”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta.” (Ef. 2:8–9)

Kristitty on armahdettu syntinen, joka on kutsuttu armolliseen elämäntapaan rakastamaan lähimmäisiään niin kuin itseään ja Jumalaa yli kaiken. Armollinen elämäntapa on terveellinen elämäntapa: se kasvattaa iloa, lempeyttä, kärsivällisyyttä ja rakkautta toisia kohtaan, mutta myös itseä kohtaan. Minun ei tarvitse tehdä mitään ansaitakseni Jumalan hyväksynnän. Jumalan armo on Ansaitsematonta Rakkautta Minun Osakseni, juuri sellaisena kuin olen. Kristuksellakin on meille siis viesti uuden vuoden alkuun ja ihan jokaiselle päivälle: ”Haluatko elämäsi kuntoon? Katso siis minuun, koska vapauteen olen sinut vapauttanut.”

Kun käännän katseeni pois itsestäni kohti Kristusta, saan uskoa armon lahjan olevan todellisuutta arjessani joka päivä.

Siunattua vuotta 2018!

– Marja Palo, Kurikan seurakunta

¨Jeesus kutsuu meitä kaikkia ensi pyhän evankeliumissa julistamalla: ”Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!” Me olemme päässeet Jeesuksen opetuslapsiksi ja Jumalan lapsiksi jo pyhässä kasteessa. Näin me olemme hyvässä hoivassa Jumalan omina. Mutta valitettavasti me emme aina kulje Jumalan tahdon teitä, vaan usein käy niin, että Jumalan tahdon sijasta toteutamme omaa tahtoamme. Siksi Jeesus pyytää meitä takaisin Jumalan tahdon mukaiselle tielle. Kerran saatu kaste ja siihen liittyvät lupaukset pysyvät aina voimassa. Sen vuoksi Jumala rohkaisee meitä hänen lapsikseen kastettuja joka päivä luottamaan kasteen armoon.

Jumalan lapsen elämään kuuluu tärkeänä osana se, että me kyselemme taivaallisen Isämme tahtoa elämässämme. Jumalan tahdosta me saamme tietää erityisesti Pyhästä Raamatusta. Kun me sitten Jumalan tahtoa kyselemme, voimme huomata, ettei meistä ole hänen pyhän tahtonsa täyttäjiksi täydellisesti. Jokainen meistä on Jumalan edessä syntinen ihminen. Mutta Jumala ei tahdo syntisen kuolemaa, vaan hän tahtoo pelastaa meistä jokaisen. Juuri siksi hän antoi Poikansa Jeesuksen syntyä Betlehemin seimeen ja sen vuoksi Jeesus kärsi ja kuoli ristillä, että meillä olisi tie avoinna taivaan kotiin.

Tänäänkin Jumala kutsuu meitä Poikansa ristin ääreen. Meitä kehotetaan kuulemaan hyvä sanoma, katumaan syntejämme ja uskomaan ne anteeksi Jeesuksen viattoman veren tähden. Silloin meillä on lupaus ja toivo iankaikkisesta elämästä. Samoin meitä kutsutaan olemaan toinen toistamme varten. Taivaallisen Isämme lapsina meidän tehtävämme on heijastaa hänen rakkautensa valoa toinen toisemme elämään. Meidän tehtävämme on elää tätä kristityn osaa todeksi sekä perheissämme että laajemmin ihmisten parissa. Eikä meidän tarvitse toteuttaa kristityn kutsumustamme oman voimamme varassa, vaan Jeesus elää ja vaikuttaa tänäänkin seurakuntansa keskellä.

Jeesus Kristus on Hyvä Paimen, joka ei koskaan hylkää meitä. Hän hoitaa, kantaa ja kerran hän johdattaa taivaan kotiin. Jeesus julistaa: ”Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!”

– Tapani Virkkala, Jalasjärven seurakuntapastori

Muuan lainopettaja tuli kysymään Jeesukselta: ”Mikä käsky on kaikkein tärkein?” Jeesus vastasi: ”Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole.” (Mark. 12:28–34)

Rakkauden kaksoiskäskyä sanotaan Jumalan kymmenen käskyn tiivistelmäksi ja sitähän se on. Meidän ensimmäinen rakkauden kohde tulisi olla Jumala, Hänestä rakkaus on saanut alkunsa. Jumala haluaa jokaisen ihmisen yhteyteensä ja pelastaa synnistä. Miten sitten pääsemme tähän yhteyteen? Jumala kutsuu jokaista ihmistä hänen elinaikanaan. Raamattua lukien ja rukoillen meidän ymmärrys Jumalan pelastussuunnitelmaa kohtaan lisääntyy. Markuksen ja Johanneksen evankeliumeissa sanotaan: ”Jeesus vastasi heille: ’Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa’” (Mark. 12:24) sekä ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16).

Kymmenen käskyä on annettu suojelemaan meitä. Niissä Jumala neuvoo meitä elämään oikein Jumalaa, lähimmäistä ja itseämme kohtaan. Käskyt ovat täynnä Jumalan suurta Rakkautta. Meidän tulisi ymmärtää, että kaikki voima lähtee Jumalasta ja niin on myös oikean rakkaudenkin kohdalla. Me emme voi puristaa itsestämme aitoa lähimmäisen rakkautta teoillamme, emmekä millään mikä on meistä. Jumalan antamalla rakkauden voimalla pystymme hyväksymään oman heikkoutemme ja rakastamaan toinen toistamme. Tämä kaikki on Pyhän Hengen työtä. Siinä voimassa meille tulee myös oikea tapa suojella lähimmäisiämme ja selittää asioita parhain päin. Uskonelämässä olemme erilaisissa kasvuvaiheissa. Tällä elämän matkalla meidän tulisi toinen toistamme rohkaista, tukea ja rakastaa, totuudessa. Jumala armahda meitä ja lisää rakkauttasi keskuuteemme.

– Raija Peuronen