"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." (Joh. 3:16). Jeesus ristiinnaulittiin ja hän kuoli ristillä meidän ihmisten puolesta. Kolmantena päivänä Jeesus nousi kuolleista. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Voimme luottaa ja turvautua siihen, että Jeesus on kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan sovittanut meidän syntimme.

Me ihmiset olemme monesti epäileväisiä. Emme välttämättä usko asioita todeksi, jos emme näe niitä. Opetuslapset olivat peloissaan ja epäileväisiä Jeesuksen kuoleman jälkeen. He eivät aluksi uskoneet, että Jeesus on todella noussut kuolleista. Jeesus ei kuitenkaan jättänyt heitä yksin. Johanneksen evankeliumissa 21:1–14 Jeesus ilmestyy kolmannen kerran opetuslapsilleen. Tiberiaanjärvellä kalassa olevat opetuslapset eivät aluksi tunnista rannalla heille huutelevaa Jeesusta. Ilo kuitenkin valtaa heidät, kun he tunnistavat Jeesuksen. Jeesus halusi varmasti valaa opetuslapsiin uskoa ja luottamusta.

Opetuslapset olivat ylösnousseen todistajia. Mekin olemme omalla tavallamme ylösnousseen todistajia. Voimme kertoa Jumalan suuresta rakkaudesta eteenpäin. Voimme viedä sanomaa ja uskoa sinne, missä sitä ei ole. Meidän on turvallista olla, koska voimme turvautua Jumalaan.

– Jenni Lyyski, Kurikan alueseurakunnan lähetyssihteeri-nuorisotyöntekijä

Onkohan millään viikolla niin monta merkitystä, tai ilmaisua kuin juuri tällä kuluvalla viikolla on. Hiljainen viikko, piinaviikko, kärsimysviikko, pääsiäisviikko. Ortodoksit kutsuvat sitä myös suureksi viikoksi.

Viikko sijoittuu meillä aina kevääseen, maalis-huhtikuuhun, riippuen pääsiäisen ajankohdasta.

Väreillä on myös suuri merkitys kirkkovuodessa. Hiljaisen viikon väri on violetti. Katumuksen ja odotuksen väri - paastonajan väri.

Ehkä violetti väri viittaa jotenkin myös kärsimykseen. Me seuraamme Jeesusta hänen kärsimystiellänsä juuri tällä viikolla. Raamatun tekstit ovat tummia, väkeviä ja puhuttelevia. Ne kertovat kärsimyksestä, tuskasta, tuomiosta ja kuolemasta.

Pitkäperjantaina väri muuttuu mustaksi. Musta väri hiljentää ja vakavoittaa. Se kuvaa myös arvokkuutta ja pyhyyttä. Viimevuosina on tavaksi tullut kiirastorstain messun päätteeksi riisua alttari violetista väristä ja pukea se mustaan. Kaikki kynttilät sammutetaan.

Urutkin vaikenevat. "Käy yrttitarhasta polku", lauletaan hämärässä kirkossa. Mieleen painuvaa ja koskettavaa.

Pääsiäisaamun koittaessa värikin vaihtuu valkoiseksi. Se on ilon, riemun ja kiitoksen väri. Sanotaan, että aurinkokin tanssii pääsiäisenä. Pääsiäisajan kukat, valkoiset ja keltaiset narsissit juhlistavat ilosanomaa. Maalatut kananmunat kuuluvat pääsiäisen ruokapöytään. Muna on uuden elämän synboli. Se kätkee sisälleen aina uutta elämää ja uutta toivoa.

Kumpa voisimme elää tämän pääsiäisuskon todeksi arkipäivässä, kodin elämässä, työpaikalla ja kaikkialla. Se on iloista uskoa ja sen toivoisi olevan meidän kaikkien sydämissä.

Aurinkomme ylös nousi, paistaa voitto vuorella
lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa.
Kokoon tulkaa taivaan linnut suvi-ilmaan puhtaaseen.
Visertäkää, pienet leivot, viinipuussa tuoreessa.
(Vk 105)

– Kaija Ala-Risku