Joulun aikana tuli surutta syötyä suklaata sekä muita jouluun kuuluvia herkkuja sen suuremmin asiaa miettimättä. Joulun jälkeen ei sitten ole tarvinnutkaan ihmetellä, miksi tuntuu, että housut puristaa ja olo on tukala. Siinä itseä peilaillessa on tullut mieleen, että olisiko kuitenkin täytynyt miettiä toisenkin kerran, ennenkö avasi sen “ties monennenko” konvehtirasian? Tammikuun aikana aloin kiinnittää syömisiin taas tarkemmin huomiota, mutta kiusauksilta ei ole voinut välttyä. Nämä ruokaan tai herkkuihin liittyvät kiusaukset ovat kuitenkin hyvin pieniä ja perin luonnollisia.
Jeesus sitä vastoin joutui kiusatuksi neljäksikymmeneksi
päiväksi, kun paholainen karkotti hänet erämaahan. Näiden kiusausten tarkoitus
oli horjuttaa Jeesuksen uskoa ja viljellä epäuskoa niin, ettei hän ottaisi vastaan
Jumalan suunnittelemaa tehtävää ihmisten syntien sovittajana. Raamatussa
kerrotaan, miten Jeesus kuitenkin voitti
kaikki kiusaukset torjumalla ne Jumalan Sanan avulla. Tämä vaihe erämaassa ei
ollut Jeesukselle varmasti millään tavalla helppo. Jeesus joutui käymään
sisäisesti samat kamppailut ja kärsimykset kuin kuka tahansa meistä. Lisäksi Jeesus
taisteli totaalisen yksin näiden kiusausten kanssa. Myös tämä ihmisen elämään
usein kuuluva osa-alue, yksinäisyys, tuli Jeesukselle silloin hyvin tutuksi.
Pandemian aikana moni meistä on joutunut kamppailemaan yksin,
tai yksinäisyyden tunteiden kanssa, kun useat asiat ja tapahtumat ovat olleet
rajoitettuja tai peruttuja. Kehotankin Sinua ottamaan Raamatun lukemisesta
itsellesi haasteen. Lue vaikka vain yksi jae päivässä. Raamatun Sana voi sinua
vahvistaa ja auttaa, ihan samalla tavalla kuin se vahvisti Jeesusta erämaassa,
hänen siellä yksin ollessaan.
Psalmi 91: 1-2 Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: “Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, Sinuun minä turvaan.”
Diakoniatyöntekijä Leena Ranta-Opas
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.