Kun luemme tämän kohdan itse läpi, voimme päätellä, että Jeesus kertoi tämän korostaakseen sitä, miten kaikki Jumalan puoleen kääntyvät pelastuvat. Uskoivat he sitten heti kasteesta saakka tai vasta kuolin vuoteellaan, kaikki häneen uskovat ovat tervetulleita Taivaaseen. Ihmisinä ymmärrämme, että viinitarhan omistajan jakama oikeus tuntuu epäreilulta, koska kyseessä on raha ja raskas työpäivä takana. Helposti sitä ajattelee, miten toiset olisivat ansainneet enemmän rahaa. Ainakin itse ajattelen pelastuksesta puhuttaessa, että on oikeudenmukaista päästä taivaaseen, riippumatta siitä missä vaiheessa Jumalan puoleen kääntyy. Mutta hankalampi pähkinä purtavaksi on se, jos viime hetkellä Jumalan puoleen kääntyvä onkin tehnyt raskaita rikoksia ja paljon vääryyttä toisia ihmisiä kohtaan. Onko silloin oikein ja armollista, että hän pääsee taivaaseen siksi, että on ennen viimeistä henkäystään kääntynyt Jeesuksen puoleen ja pyytänyt synnit anteeksi? Meidän ihmisten oikeudenmukaisuus ei ehkä tällaista kestä ja voi tuntua jopa kohtuuttomalta, mutta siksipä Jumalan armo on ansaitsematonta armoa. Vaikka me emme itse sitä ansaitse kukaan, niin Jumala sen silti haluaa aivan jokaiselle lahjoittaa. Riippumatta siitä, mitä olet elämäsi aikana tehnyt tai jättänyt tekemättä, miten olet elämäsi käyttänyt ja kuinka kauan tai paljon olet Jeesukseen uskonut. Veikkaan, että juuri tämä on se, mikä Jeesuksessa vetoaa ja mikä antaa ihmisille toivoa, eikä se ole koskaan huono asia. Tällaisten pohdintojen keskellä Jumalalla olisi oikeus kysyä, että enkö itse saa päättää, keille kaikille armoani jaan?
Janna Renko
Nuorisotyönohjaaja, Kurikan seurakunta
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.