Nyt on kesäkuun ensimmäinen päivä 2016
istun täällä kellottoman kirkon penkillä
Kuuntelen seinien vanhojen hirsien
hiljaisuutta
Miten ne kuitenkin
puhuvat minulle
lähettävät rakkautta
onhan tämä meidän
esi-isien talkoilla rakentama
tarpeeseen syntynyt
Miten rauhoittava ja levollinen
olotila tulee joka kerta kun
saan avata rukoushuoneen oven ja astua
Herran huoneeseen sisälle
Kiitollisuus täyttää koko mielentilani
olette olleet viisaita te esi-isämme
Niin pitkä oli matka sanan kuuloon
että hyvällä tahdolla ja
korkeimpien tahojen luvalla
rakensitte meidän kylälle paikan
missä saamme hiljentyä
Sinun Isä kasvojesi edessä
Kiittää joka hetkestä
rukoilla toistemme puolesta
pyytää varjelusta
kylällemme
sekä nykyään
isolle seurakunnallemme
kuin koko maailman ihmisille
rakkautta ja anteeksi antoa
Olemme aina vajavaisia
täällä eläessämme
kuitenkin se suuri toivo
mielissämme
kun kotiin luoksesi
Isä pääsemme kerran
Sisimpäni laulaa virren 195 sanoja
”On riemu, kun saan tulla
sun, Herra, temppeliis,
sun porteistasi käydä
sisälle pyhyyksiin
Polvesta polveen täällä
soi ylistyksesi,
sieluihin vuotaa rauha
ja siunauksesi."
– Anna-Liisa Jyrä
