Taivaallinen Isämme on antanut meille hyvyydessään paljon lahjoja. Hänen tahtonsa on, että lahjoillamme viemme eteenpäin Hänen valtakuntaansa, viestiä Jeesuksesta. ”Enemmän kuin koskaan ymmärrän, lahjojansa Hän on lapsillensa suonut. Kertokaa, mitä olette nähneet, huutakaa, mitä olette kuulleet!” lauletaan eräässä Simojoen Pekan laulussa.
Ensi sunnuntain aihe kirvoitti tutkimaan Päivän tunnussanaan merkityt Raamatunkohdat sekä lukemaan virsikirjasta kutsuun, kuuliaisuuteen ja palveluun liittyvät virret. Kokosin niistä näkökulmia uskollisuudesta Jumalan lahjojen hoitamisessa.
”Älä unohda laupeutta, älä uskollisuutta - kiedo ne kaulaasi, kirjoita sydämesi tauluun niin saat rakkautta sekä kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä. Älä jätä elämääsi oman ymmärryksen varaan, vaan turvaa koko sydämesi Herraan. Missä kuljetkin, pidä Hänet mielessäsi. Hän viitoittaa sinulle oikean tien. Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Herraa ja karta pahaa. Siinä on sinulle lääke, joka pitää koko ruumiisi terveenä.” Snl. 3:3–8
VK 434
3. Sydämin, suin, kätten töin avuksi kiiruhtakaamme. Rukous nouskoon päivin, öin, Herralta Hengen me saamme. Hätä ja tuska maailman suurempi on kuin aavistan. Ken tahtoo kärsivää auttaa.
4. Hopeat, kullat Herran on, päiväni myös ovat Herran. Aika kun saapuu tuomion, lainaansa kysyy hän kerran. Auta siis käymään tietäsi, niin kuin sen kuljit, Herrani, palvellen matkalla muita.
VK 441
1. Tänään tässä maailmassa kuohuvassa ahdistuksen viima käy. Epätoivon lippu liehuu, viha kiehuu, eikä rauhan päivää näy.
3. Ken on tässä lähimmäinen ensimmäinen, ehtii toisen vierelle? Ken nyt tarttuu arkaan käteen, hymyn säteen antaa nousta kasvoille?
4. Nälkäisiä auttaisinko, taittaisinko leivästäni puolikkaan? Jaksaisinko muserretun, lannistetun auttaa maasta nousemaan?
6. Suojapaikka saarretulle, tuomitulle, Jeesus, minullekin suo. Ristin juureen Golgatalle armon alle uudistumaan minut tuo.
7. Sinne saavun synnin tieltä, salli sieltä palvelemaan lähteä saaden, suoden rakkautta, laupeutta toisten kanssa yhdessä.
”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen.” 1. Piet. 4:10–11
– Johanna Penttinen
