Joulu on rauhan juhla. Erityisesti joulun aikaan tuntuu tärkeältä julistaa rauhaa ihmisten välille. Jouluevankeliumin teksti Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa, jakeissa 1-20, tuo mieliimme jälleen nuo ensimmäisen joulun tapahtumat ja Jeesuksen syntymän ilon. Joulun sanoma, Jumalan Pojan syntymä, on suurin joulun lahjoista. Jeesuksen kautta me saamme armon ja rauhan Jumalan kanssa.
Joka vuosi joulu tulee erilaiseen tilanteeseen meidän omassa elämässämme. Joskus on paljonkin eroa siihen, millaisia edelliset joulut ovat olleet. Me tämän päivän ihmiset elämme omaa arkeamme kuka minkäkin aherruksen tai touhun keskellä, kuten jouluevankeliumin paimenet, arkisen työn ahertajat. Tai ehkä odotamme joulua mielessämme huolia tai levottomuutta.
Enkelin viesti on yhtä selkeä meille kuin se oli silloin paimenille Betlehemin kedolla: Älkää pelätkö! Teille on syntynyt Vapahtaja! Hän on Kristus, Herra!
Meidän ei tarvitse pelätä. Meillä on Puolustaja, meillä on Vapahtaja. Meillä on Jeesus.
Jeesuksen syntymän aikaan oli myös levottomuutta, tungosta, kiirettä ja tohinaa, eivätkä Joosef ja Maria löytäneet vapaata majapaikkaa. Jumalan Poika syntyi keskelle meluisaa maailmaa, tuoden toivon ja valon maailman pimeyteen. Sama pätee yhä tänäkin jouluna. Kiireen ja tohinan keskelle, mielemme ja maailmamme levottomuuteen saapuu Jeesus Kristus. Hän toivoo saavansa sijaa sydämissämme.
Jeesus lupaa meille Raamatussa: Minä annan teille rauhan. Me saamme pyytää tänäänkin sitä, että Herra, anna meille jokaiselle sinun rauhasi sydämeen. Se on se todellinen joulun rauha. Sydämen joulu.
– Mervi Laasanen, diakoniatyöntekijä
