Kevät on kauneimmillaan. Olemme saaneet nauttia lämmöstä ja seurata luonnon puhkeamista eloon talven jälkeen. Kevät on myös juhlien ja valmistumisten aikaa. Jokin vaihe elämässä päättyy – toinen alkaa. Kevät, kuten uudet elämänvaiheetkin luovat innostusta ja toivoa, mutta meille ihmisille helposti myös huolta ja pelkoa.
Elämme ajassa, missä muutos joka puolella on ainoa vakio ja sopeutuminen siihen
haastaa varsinkin työelämässä pakertavat ja tulevaisuuttaan pohtivat nuoret aikuiset.
Onneksi luonnon kiertokulku muistuttaa meitä niistä asioista, mitkä eivät muutu vaan
pysyvät ja seuraavat toisiaan. Ihminen on osa luontoa: luonnonlait koskevat myös
meitä ja tietoisuus tästä tukee meitä elämämme muutoksissa.
Luonnonlakien kanssa sopusoinnussa elämiseen saamme viisautta Raamatusta ja
Jeesuksen opetuksista. Hän puhui vertauksin ja laittoi niin paimenet kuin
kirjanoppineetkin itse pohtimaan oman elämäntilanteensa peilissä näitä asioita.
Kaikkein kallisarvoisimmaksi ihmisen omaisuudeksi Jeesus määritteli sielun: Matt 16:
26 "Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää
sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?” Mikä sitten on sielu? Sitä voi
kutsua vaikka elämänvoiman antajaksi, ymmärryksen ja luovuuden lähteeksi - osaksi
Jumalaa meissä. Se on meissä syntyessämme ja se pysyy meissä kuolemaamme
saakka, se on aidoin osa ihmisyyttä, parhaimmillaan puhdas ja täydellinen ja mikäli
pystymme aidon sielumme elämänmatkallamme säilyttämään, se palaa aikanaan
takaisin Jumalan yhteyteen. Jos kadotamme sielumme, ainutlaatuisuutemme,
menetämme kaikkein arvokkaimman – mitkään maailman rikkaudet eivät voi sitä
korvata. Siksi Jeesus kehottaakin pitämään sielusta hyvää huolta ja kirkastamaan
sen aitputta. Vain näin pystymme löytämään oman tiemme muutosten ja murrosten
maailmassa ja auttamaan myös muita heidän omalla matkallaan.
Muistan kertomuksen, missä viisaalta munkinta kysyttiin: ”Mistä tuntee henkisesti
kehittyneen ihmisen, jonka sielu on aito ja puhdas”. Munkki vastasi: ”Siellä missä
hän kulkee syntyy paljon hyväntahtoista iloa ja naurua”. Ilo ja hyväntahtoisuus
luovat elämänvoimaa ja ovat ravintoa sielulle. Voisikohan elämän arvokkain asia
ollakin näin yksinkertainen; aito ilo, luottamus ja hyvä tahto – kuten lapsella?
Iloa, valoa ja hyväntahtoisuutta täynnä olevaa kesää kaikille!
Kaija Heittola
