Herra, elämääni - Valvo, etten harhaan - Vaeltaisi täällä - Ohi ihmisten - Herra, auta aina, Etten ketään paina, Etten toisten taakkaa - Suuremmaksi tee. Vierelläni kulje, Askeleeni ohjaa, Etten väisty, milloin - Kutsut auttamaan. Sydäntäni ohjaa, Anna minun, Herra, Armossasi kasvaa, Olla ihminen. Virsi 509
Minä rakastuin tuohon virteen, kun kuulin sen Samuli
Edellmanin levyttämänä. Ensiksi minulle kolahti sävel ja sitten vasta sanat,
niin kuin minulle yleensäkin käy. Virressä rukoillaan apua ja ohjausta itselle,
jotta olisi hyvä lähimmäinen. Ihmisten ohittaminen on helppoa, pysähtyminen
heidän rinnalleen joskus vaativaa ja välillä ihan tuskallista. Kuitenkin jokaisella
on elämän varrella aikoja, jolloin elämä on ahdistavaa ja valtavan raskasta,
siinä kohdassa on lähimmäisten tuki ja apua tärkeämpää kuin koskaan. Oikeita
sanoja ei välttämättä löydy, silloin voi vaan olla lähellä, kuunnella ja auttaa
teoilla.
Raamatussa on tarinoita siitä, miten ihmiset
hämmästelevät oikeamielisten laajaa sydäntä ja miten “hyvä antaa vähästään ja
paha ei paljostaankaan”. Ihmisten on tarkoitus olla tasapuolinen ja auttavainen
kaikille, ei vaan mukaville ja samanlaisille kuin itsekin on. Nuoriso ja nuoret
aikuiset ymmärtävät tasa-arvon ja kansainvälisyyden jo ihan eri tavalla kuin me
vanhemmat ihmiset. Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on aimo askel
lähimmäisen auttamiseen. Vaikka sanonta on kulunut, mutta on taivaan tosi, että
erilaisuus on rikkaus.
Kristinuskossa jokainen ihminen on saman arvoinen,
Jumalan luoma, eikä siihen vaikuta ihmisen saavutukset eikä lähtökohdat.
Kirsi Pohjola
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.