Tulevan sunnuntain aiheena on kiitollisuus ja kiittämättömyys. Tästä aiheesta tulee mieleeni tuttu virsi ”Kiitos sulle, Jumalani”. Virren kaikki neljä säkeistöä alkavat sanalla ”kiitos”. Virren sanat ovat lohduttavia ja muistuttavat, että Jumala kulkee vierellämme jokaisessa elämämme hetkessä.
Kiitollisuuden aiheita löytyy meiltä jokaiselta, kunhan vain pysähdymme hetkeksi miettimään niitä arjen kiireiden keskellä. Valitettavan usein me vain muistamme niitä asioita, joiden toivoisimme olevan toisin. Kiitollisuus ei tarkoita, että kuvittelisimme kaiken olevan hyvin. Silti on niin, että meillä on paljon hyvää. Kiitollisuus onkin elämän monien hyvien lahjojen huomaamista, arvostamista ja niiden antajan kiittämistä.
Elinympäristömme vaikuttaa myös siihen, että totumme helposti kaikkeen hyvään. Pidämme ruokaa, puhdasta vettä, asuntoa, lämpöä, vaatteita ja kaunista luontoa itsestään selvyytenä. Ja kun pidämme niitä itsestään selvyytenä, emme huomaa niiden arvoa ja hukkaamme kiitollisen elämänasenteen. Kun hukkaamme kiitollisuuden, näemme vain sen, mitä meiltä puuttuu tai mikä on huonosti. Mitä me voimme sitten tehdä? Me voimme rukoilla ja kiittää.
”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:6-7). Rukouksessa saamme jakaa elämämme murheet, sairaudet ja taakat, ilot ja kiitoksen aiheet Jumalan kanssa. Vaikeinakin aikoina saamme luottaa Jumalan huolenpitoon ja siitä saamme erityisesti kiittää.
Kiittämistä onkin tärkeä harjoitella joka päivä. Kun opettelemme kiittämistä, alamme huomata elämässämme monia asioita, jotka ovat hyvin. Samalla saamme voimaa kestää niitä asioita, jotka ovat huonosti. Tänäänkin saamme kiittää ja ylistää Jumalaa Psalmin 103 sanoin: ”Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.”
Valoa ja siunausta syksyysi!
Riikka Ylipeltola, diakoniatyöntekijä
Jalasjärven kappeliseurakunta
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.