Matt. 11:25-30: ”Tuohon aikaan Jeesus kerran
puhkesi puhumaan ja sanoi: Minä ylistän
sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja
oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä,
Isä, olet hyväksi nähnyt. Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei
tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika
tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien
uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja
katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne
löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”
Tämän pyhän aiheena on kiitollisuus. Tekstissä
minua puhuttelee, miten Jeesus iloitsee lapsenmielisistä ihmisistä. Tulee
väistämättä mieleen, kun Jeesus sanoo, että lasten kaltaisten on Jumalan
valtakunta. On kiehtovaa, ettei Jeesus varsinaisesti avaa enempää, miksi
lapsenmielisyys on tärkeää. Luulen että Jeesuksen ajatus on kuitenkin löydettävissä.
Lapset ovat avoimia, uteliaita ja uskaltavat kysyä. Samaten lasten usko on
todella vankkaa. Raamatussa toistetaan: älkää pelätkö, uskaltakaa luottaa ja
tulkaa luokseni. Me aikuiset tarvitsemme vakuuttelua ja muistutusta enemmän,
kuin lapset. Osaamme epäröidä, kyseenalaistaa, ajatella monimutkaisesti ja
stressata. Välillä kaipaan lapsuuden kesäpäiviä ilman huolen häivää. Mutta
juuri sen vuoksi on hyvä muistuttaa itselle, että Jumalan luona voi välillä
päästää irti ja olla huoleton.
Pyhän tekstistä nousee monta kiitollisuuden
aihetta. Kiitollisuus on tärkeää etenkin niissä hetkissä, kun tuntuu ettei
mikään onnistu. Kun miettii, mistä kaikesta on kiitollinen, tulee sellainen
olo, että kyllä kaikki lopulta järjestyy. Haastan sinut miettimään tekstin äärellä,
mistä sinä olet kiitollinen?
Janna Renko
Nuorisotyönohjaaja, Kurikan seurakunta
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.