Olin autolla liikenteessä. Ajelin
navigaattorin ohjeiden mukaisesti, mutta en löytänyt perille. Osoite oli
oikein, kartta oli oikein, mutta olosuhteet olivat muuttuneet.
Paikallistuntemuksella pääsin perille. Talon väki hymyili ja kertoi, että
kaikille vieraille käy samalla tavoin.
Erään kerran ajoin rekan perässä, jonka takana
oli teksti ”PITKÄ”. Tiesin että pitää varata turvallinen paikka ohittamiselle.
Samalla ajattelin, onkohan rekan matka pitkä. Ammattilainen työssään jostakin
jonnekin ja me kuljemme hetken matkaa peräkkäin.
Evankelista Johannes on tallettanut Jeesuksen
puheen lähetettynä elämisestä (Joh 13:16-20). Siinä on kyse matkasta, jolla
ollaan koko ajan, joka päivä. Siinä ei puhuta tavoitteesta tai maalista. Jeesus
on lähettänyt seuraajansa olemaan ja elämään koko ajan kristityn elämää toisten
keskuudessa. Matkalla voi tulla vastaan mitä tahansa. Tärkeintä on olla oma
itsensä omana persoonana ja samalla Jeesuksen lähettämänä. Silloin toteutuu myös
Jeesuksen vertaukset valona tai suolana olemisesta.
Tie valmis on, nyt
tunnen sen
ja lähden matkaan palvellen.
Voin jakaa, minkä itse saan,
rohkaista muita kulkemaan.
Virsi 511:6
Pääsin vuosia sitten erään kilpapurjehtijan
kyytiin ja hän kertoi purjehtimisesta. Mieleeni jäi hänen lauseensa heti
alussa: ”Nyt olemme perillä.” Olimme juuri irrottautuneet laiturista ja
aloittaneet purjehduksen. Hän kertoi, että matka on tärkein, koko ajan saa olla
perillä.
Se mitä me olemme saaneet Jumalalta, sitä me voimme
jakaa. Kun Jumala on rakastanut meitä, me voimme rakastaa toisia ihmisiä.
Jumala ei tarvitse meiltä vastarakkautta, vaan hän tarvitsee kädet ja jalat
ihmisten keskelle. Kun välitämme Jumalan rakkautta elämämme kautta, olemme
silloin Jumalan lähettämiä ja osana hänen työtään. Ja sen aika on joka päivä.
Heikki Sariola
kirkkoherra
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.