Passilla pääsee

by Kurikan seurakunta marraskuuta 11, 2021 0 kommenttia

 

Enpä ole passia tarvinnut kovinkaan montaa kertaa kohta kahteen vuoteen, sillä matkustelut ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Toki nykyään ajokorttia ei kaikissa tilanteissa hyväksytä henkilöllisyyden todistamiseen, joten silloin tuo violettikantinen vihkonen on pitänyt kaapista kaivaa esille näin korona-aikanakin – sitä me kai jossain mielessä yhä elämme, vaikka ihmisten tunnelmat ovatkin jo toiveikkaat. Ja onhan moni jo tohtinut matkallekin. Sillä saralla avuksi on kai myös koronapassi, tavallisen lisäksi. 

 

Minulle ja varmaan suurimmalle osalle meistä Suomen passi on itsestään selvä asia, jota ei ehkä useinkaan tarvitse. Varmaan viisasta muuten olisi tarkistaa, milloin se taas pitikään uusia. 

 

Tänä syksynä maailma joutui kuitenkin todistamaan tilannetta, jossa esimerkiksi meille tuttu leijonakuvioinen muoviläpyskä mahdollisti pääsyn turvaan kotimaahan tai joissain tapauksissa kokonaan uuden elämän alkuun. Afganistanin hallituksen luhistuessa lukuisat ihmiset pyrkivät pois maasta. Parhaat mahdollisuudet olivat niillä, jotka ulkovallat – Suomi mukaan lukien – halusivat ottaa vastaan ja viedä turvaan.  

 

Ei tilanne toki ole uusi: Jo Rooman valtakunnan aikana kansalaisen asemaan päässyt nautti tietyistä erioikeuksista. Raamatusta tuttu Paavalikin mestattiin aikansa mittapuulla armeliaasti miekalla, koska hän oli Rooman kansalainen. Toki kansalaisuus toi tuohon aikaan muitakin etuja. Näin on tänäänkin. 

 

Ajallinen syntyperämme asettaa meidät keskenämme erilaiseen asemaan. Tietysti on ymmärrettävää, että yhteiskunnan ja valtion luonnolliset velvollisuudet kohdistuvat ensi sijassa omiin jäseniin. Kannammehan me omassakin elämässämme luontaisesti suurinta huolta oman perheemme jäsenistä: lapsista ja vanhemmista, joitten kautta olemme elämämme saaneet. 

 

Kristinuskon ydin on Jumala, joka syntyi ihmiseksi. Ei Kristus tullut maailmaan vain juutalaisten vuoksi, vaan jokaisen ihmisen tähden. Jouluna ihmiseksi syntynyt Jumala tuli kokoamaan kaikki kansat yhdeksi - taivasten valtakunnan jäseniksi. Kasteessa olemme saaneet passin siihen valtakuntaan, jolla ei ole rajoja eikä loppua. 

 

Ei kaste tempaa meitä irti historiasta ja omasta yhteiskunnastamme. Olemme kastettuinakin jäseniä suvussa, kansassa ja valtiossa. Ja kuitenkin kaste avaa meille pääsyn todellisuuteen, jossa syntyperä tai suoritukset eivät ratkaise. Kaste antaa meille tehtävän elää kahden valtakunnan kansalaisena: omalla paikallamme ajassa, mutta sydän Jumalan valtakunnassa.  

 

Eikä kasteessa saatu passi muuten mene vanhaksi. 

 

Rami Niemi
Jalasjärven kappalainen
Kurikan seurakunta